Post thumbnail

Alkuperäinen Company of Heroes on monen mielestä jopa täydellinen RTS-peli, jossa maasto, suojaus ja taktiikka on yhdistetty niin tarkasti, että se on pysytellyt vuosikausia yhtenä parhaista koko lajityypin esimerkeistä. Sen aikaisempi jatko-osa jäi kauas edeltäjästään, ja siksi nyt tämän kolmannen osan julkaisu jätti meidänkin tiimissä yhden jos toisen huolestuneeseen tilaan. Mitä jos tämä kolmas osa olisi yhtä huono kuin toineknin?

Kaikeksi onneksi heti alusta saakka on melko selvää, että Company of Heroes 3 kyllä tietää, mikä ensimmäisessä pelissä toimi niin hienosti. Tällä kertaa tekijät ovat siis osanneet säilyttää lähes jokaisen loistavan elementin ykkösestä, ja onpa moni asia osattu tehdä vielä paremminkin. Tai ainakin hommat on tuotu nyt varsin onnistuneesti nykypäivää vastaavalle vaatimustasolle.

Toinen maailmansota on aina läsnä, olit sitten koulujen historian tunneilla tai katsoit leffoja. Jopa silloin, kun etsit videopelien eskapismia, se on läsnä ja saa pelaamaan Normandian maihinnousua tai Stalingradin taistelua yhä uudelleen. Company of Heroes 3 vie pelaajansa kuitenkin etelämmäksi, Italian viinitarhoille ja Pohjois-Afrikan aavikolle. Paljon on muuttunut edellisistä peleistä, ja studion kunnianhimo ja kokeilunhalu ovat selvästi matkan varrella, kuten asiaan kuuluukin, kasvaneet.

Julkaisupäivä: Helmikuu 2023
Genre: Strateginen sotapeli
Alustat: Microsoft Windows OS X iPadOS iOS Android
Kehittäjä: Relic Entertainment
Julkaisija: Sega

Taustaa

Alkuperäinen Company of Heroes oli onnistunut monesta eri syystä. Pelissä ei esimerkiksi tarvinnut olla huolissaan siitä, pysyykö jalkaväki suojassa vai ei. Sen sijaan sinun tehtävänäsi oli huolehtia siitä, millaista suojaa se saa.

Panssarivaunut olivat sivuilta ja takaa haavoittuvampia kuin edestä, mikä tarkoitti sitä että niitä ei voinut vain sokkona lähettää mukaan taisteluun. Armeijat alkuperäisessä pelissä olivat myös melko pieniä. Se taas merkitsi automaattisesti sitä, että jokainen sotilas oli todella arvokas ja jokaisen sijoittamista oli mietittävä kunnolla.

Company of Heroes oli kuin monimutkainen palapelipeli, joka pelattiin lelusotilaita täynnä olevassa ympäristössä. Pensasaidoista, kivisilloista ja kylistä koostuva maasto oli monimutkainen ja se tarjosi runsaasti paikkoja suojautumiseen sekä tapahtumein sivustaseuraamiseen.

Company of Heroes 2 taas tuntui tähän verrattuna paljon tylsemmältä. Siinä oli aivan liikaa mm. epäkiinnostavia karttoja. Siksi on mahtavaa huomata, miten kolmososassa on osattu mennä takaisin perusasioiden pariin.

Company of Heroes

Pelin kulku

Company of Heroes 3 pelissä on tehtäviä, joissa sinua pyydetään siirtymään samassa kartassa kaupungista kylään. Kukin näistä kylistä on rakennettu villisti vaihtelevaan maastoon, jossa on kivimuurit, portaat, vanhat kirkot ja kierot pikkukadut.

Puolustajat on kaivettu niin hyvin esiin ja käytettävissä olevat työkalut ovat niin laajoja, ettet välttämättä pääse nauttimaan RTS-haasteesta enemmän missään muussa pelissä. Genren väsyneet ”kivi-paperi-sakset”-säännöt menevät tässä ikkunasta ulos, kun sinun on voitettava MG-pesä, tarkka-ampuja, panssarintorjuntatykki ja jalkaväkibunkkeri samaan aikaan, ja tehtävä tämä kaikki samalla kaupunkiaukiolla.

Mitä pidimme

Aikaisemmista peleistä tutut vilkkaat ranskalaiset kylät on nyt korvattu, jos mahdollista, vielä vilkkaammilla italialaisilla kylillä. Pienet brittiläiset jalkaväkiosastot on nekin korvattu uusilla, entistä pirteämmillä brittiläisillä jalkaväkiosastoilla.

Pelin taktisen kokemuksen ytimeen ei ole koskettu, vaan se on säilynyt miltei muuttumattomana. Tässä pelissä siis esimerkiksi

  • vastakkainasettelu
  • suojautuminen
  • valvontapisteiden valtaaminen
  • yksiköiden päivittäminen

ovat yhtä loistavalla tasolla kuin aikaisemminkin.

Miksi Relicin olisi siis pitänyt vaivautua jatko-osaan? Vaikka itse reaaliaikajärjestelmät ovat tuttuja, kaikki muu niiden ympärillä on päivitetty, niin hyvässä kuin pahassa. Company of Heroes oli lineaarinen kampanja, jossa oli myös loistavia karttoja (ja tekoälyä) kahakoita ja moninpeliä varten.

Company of Heroes 3:sisältää loistavia karttoja, fiksua tekoälyä, huikeita kahakoita ja erinomaista moninpeliä mahdollistavaa teknologiaan. Pelin sydämenä toimii silti mielestämme yksinpelikampanja, jossa pääset mukaan Italiaan vuoden 1943 liittoutuneiden hyökkäykseen.

Risut ja ruusut

Osa kampanjoista on toteutukseltaan valitettavasti surkeita. Kampanjoista voi puuttua olennaista tietoa ja ne voivat sisältää runsaasti bugeja. Suorituskyvyssä on myös havaittavissa paikoin reiluja notkahduksia.

Dynaaminen kampanja tarjoaa kahdentyyppisiä, reaaliajassa tapahtuvia taisteluita. Ensimmäiset luodaan sinulle tyyliin lennossa, jolloin molemmat osapuolet sijoittuvat satunnaiselle kartalle, jolla on satunnaiset tavoitteet. Tämä on kuin pelin perinteinen skirmish-tila, mutta se nähdään kuitenkin keskellä kampanjaa.

Toista tyyppiä edustavat sen sijaan käsikirjoitetut tehtävät, jotka keskittyvät tärkeisiin historiallisiin tapahtumiin. Ajattele Anzion maihinnousua tai Monte Cassinoa. Company of Heroes 3 loistaa juuri näissä isoissa kartoissa, joissa maasto vaihtelee ja tavoitteet muuttuvat.

Company of Heroes 3:n taktiset välienselvittelyt saattavat olla jopa parempia kuin alkuperäisen pelin, sillä vaikka ensimmäinen peli kukoisti Normandian maaseudulla, päätös siirtää toiminta Välimerelle on osoittautunut suorastaan mestarilliseksi. Italiassa pelisarja on löytänyt entistäkin paremman sopivan ympäristön ja pelattavuuden välille.

Itse taistelukentällä tämä on edelleen Company of Heroes, yhtä hyvä kuin aina ennenkin, ja tietyllä tavalla jopa parempi.

Lopuksi

Company of Heroes 3 on massiivinen peli, johon on mahdutettu kaksi kampanjaa ja neljä ryhmittymää.

Sitä tulee pelata ottamalla sille aikaa ja käyttämällä jokaista käytössäsi olevaa asetta juuri sillä hetkellä, kun sitä tarvitaan. Kun etenet kohti Roomaa, mikä on siis kampanjan viimeinen tavoite, joudut taistelemaan useissa suurissa taisteluissa, jotka etenevät kiehtovien pienten haasteiden sarjana. Siirrät jalkaväkeä suojaan, sitten laitat sivustalle toista jalkaväkeä, ja kohta käytätkin panssarivaunua, sitten tykistötukea, ja kaikki yhdessä onnistuu tyhjentämään puoli katua.

Käytettävissä olevat yksiköt ja taktiikat ovat hyvin samankaltaisia kuin alkuperäisessä pelissä, joten Relic ei lähtenyt keksimään pyörää uudelleen sarjan keskeisen pelattavuuden osalta. Ja miksi olisikaan? Company of Heroes 3:ssa tapahtumat nähdään aikaisempaa maisemallisemmissa paikoissa, monipuolisemmin ja mielenkiintoisemmin.

Company of Heroes 3 pelin kahden yksinpelikampanjan ydin on hauskaa, taktista RTS-toimintaa, josta sarja on erityisen tunnettu. Taistelut ovat usein näyttäviä maaston ja sarjan perinteisen jalkaväen ja panssarijoukkojen yhdistelmän käytön ansiosta, ja ne ovat jatkuvasti mielenkiintoisia.

Tutustu:

Kommentoi